Miten elämäni sortui: Petos

Elämäni alamäki alkoi petoksella, kuten niin monella.

Olimme rakastuneita, nuoria, onnellisia. Elämä oli kahden opiskelijan taloudessa niukkaa ja se tuntui välillä vaikealta. Voi kuinka tiedänkään nyt paremmin.

En koskaan halunnut olla mustasukkainen tai rajoittaa hänen menemisiään. Luotin, uskoin, rakastin. En koskaan vaatinut mitään muuta kuin rehellisyyttä. En olisi koskaan uskonut kuinka vaikeaa se on...vaatia toiselta ehdotonta rehellisyyttä.

En enää edes muista, miten se tarkalleen alkoi...kymmenen vuotta tätä sekoilua on sekoittanut pääni.

Niin moni petetty kysyy miksi? Mielestäni se on turhaa. On helppo sortua rahaan, jännitykseen tai vaikka vain ihastua.

Vaikka ymmärsin syyt en itse tekoa...

Kun kaikki katoaa

Tuntuu että olen taistellut jo ikuisuuden. Yrittänyt pitää hajoavan elämäni kasassa. Kuitenkin kun tarkastelen nyt tilannetta, huomaan että olen kadottanut miltein kaiken. 

Ensin tyhjyys tuntuu pelottavalta. Sitten tajuan, että ei ole enää mitään pelättävää...menetettävää. Tyhjyys alkaa täyttyä vihalla, uhmalla, raivolla... Huomaan, että kun minua ei enää mikään rajoita, jokin herää sisälläni.

En tunne tarvetta päättää elämääni tai sääli itseäni. Tunnen olevani vahva, hallitsematon, vapaa...